Tenon kalatalousalueen perustaminen ja säännöt

Kalatalousalueen perustamiskokous pidettiin 7.2.2019. Kokouksen pöytäkirja on julkaistu Lapin Ely-keskuksen www-sivuilla 13.2.2019. 


Tenon kalatalousalueen säännöt

1 §

Nimi, kotipaikka ja toimialue

Kalatalousalueen on Tenon kalatalousalue/Deanu guolledoalloguovlu ja sen hallinnon kotipaikkana on Utsjoki.

Kalatalousalue käsittää Tenon vesistöalueen Suomen puolen sivuvesistöineen. Karttaliite 1. Kalatalousalueen vesipinta-ala on yhteensä 19 629 hehtaaria.

2 §

Tarkoitus ja tehtävät

Kalatalousalueen tarkoituksena on kehittää alueensa kalataloutta sekä edistää jäsentensä yhteistoimintaa kalavarojen kestävän käytön ja hoidon järjestämiseksi sekä Tenon laaksojen saamelaisten ja heidän jälkeläistensä kalastuksen turvaaminen ja kehittäminen.

Kalatalousalueen tehtävät ovat kalastuslaissa (379/2015) säädetyn mukaisesti:

1) kalavarojen kestävän käytön ja hoidon suunnittelu;

  • käyttö- ja hoitosuunnitelmaehdotuksen laadinta, hyväksytyn suunnitelman toimeenpano ja sen vaikutusten seuranta;

3) kalavarojen käyttöön ja hoitoon liittyvä tiedotus;

4) kalastuksenvalvonnan järjestäminen;

5) kalastuksen sekä kalakantojen hoitotoimenpiteiden seurantatietojen kerääminen;

  • kalastuksen yhtenäislupa-alueiden muodostamisen edistäminen vapaa-ajan ja kaupallisen kalastuksen tarpeisiin;

7) vesialueen omistajien kalatalousalueelle siirtämät tehtävät;

8) viehekalastuksesta kertyneiden korvausvarojenjako vesialueen omistajille;

  • muut elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tulosohjaukseen sekä kalastuslakiin perustuvat tehtävät.

Lisäksi kalatalousalueen tehtävät ovat kalastuksesta Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja soveltamisesta annetun lain (SopS 4l/2017) säädetyn mukaisesti :

  • vastata Tenon kalastuslupien myynnin järjestämisestä, sekä
  • toimia vesikulkuneuvorekisteristä annetun lain 28 §:n 1 momentissa tarkoitettuna sopimusrekisteröijänä Tenolla.

3 §

Kalatalousalueen jäsenet ja kokousedustajien valinta

Kalatalousalueen jäseniä ovat alueen kalastusoikeuden haltijat sekä valtakunnalliset kalastusalan järjestöt.

Seuraavilla kalatalousalueenjäsenillä on oikeus yhteen edustajaan yleiskokouksessa:

1) osakaskunta,jossa on vesialuetta vähintään 50 hehtaaria;

  • osakaskuntiin kuulumattomien, pinta-alaltaan vähintään 50 hehtaarin kokoisten vesialueiden omistajat;
  • sellaiset kalatalousalueeseen kuuluvien osakaskuntien tai osakaskuntiin kuulumattomien vesialueiden omistajien yhteenliittymät, joiden hallinnoimien vesialueiden yhteenlaskettu pinta-ala on vähintään 50 hehtaaria; joessa kuitenkin vähintään 30 hehtaaria;
  • kalastuslain 23 §:n 2 momentissa tarkoitettu valtakunnallinen kalastusalan järjestö, lukuun ottamatta vapaa-ajan kalastajia edustavaa järjestöä, jolla on oikeus kahteen edustajaan.

Erityisperusteisten kalastusetuuksien haltijoilla on oikeus yleiskokouksessa yhteen yhteiseen edustajaan.

Rekisteröidyillä alueellisilla yhdistyksillä, joiden tarkoituksena on ympäristön- tai luonnonsuojelun edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kalatalousalue tai osa siitä sijaitsee sekä Saamelaiskäräjillä on kalatalousalueen yleiskokouksessa oikeus yhteen edustajaan, jolla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta.

Kalatalousalueenjäsenet valitsevat edustajansa omien sääntöjensä mukaisesti. Yleiskokouksessa kokousedustajien tulee osoittaa puhe- ja äänivaltansa pöytäkirjanotteella tai valtakirjalla ja tarpeellisilla kiinteistön omistamista koskevilla asiakirjoilla.

Kalatalousalueella on oikeus kutsua yleiskokoukseen asiantuntijoita, joilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.

4 §

Toimielimet ja vastuu

Kalatalousalueen toimielimiä ovat yleiskokous, hallitus ja toiminnanjohtaja.

Kalatalousalueen toimielimen jäsenen ja toimihenkilön on hoitaessaan julkista hallintotehtävää noudatettava hallintolakia, kielilakia, saamen kielilakia sekä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia. Kalatalousalueen toimielimen jäseneen ja toimihenkilöön sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä silloin, kun he hoitaessaan julkista hallintotehtävää käyttävät julkista valtaa.

5 §

Yleiskokous ja koolle kutsuminen

Kalatalousalueen yleiskokous pidetään vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Kokoukset kutsuu koolle kalatalousalueen hallitus.

Ylimääräinen yleiskokous on pidettävä, kun kalatalousalueen yleiskokous on niin päättänyt, kalatalousalueen hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai se on tarpeen kalatalousalueen yleiskokouksen, hallituksen tai toiminnanjohtajan päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen käsittelyä varten taikka jos vähintään 1/10 yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelemistä varten vaatii.

Kirjallinen ilmoitus kalatalousalueen yleiskokouksesta on lähetettävä postin tai sähköpostin välityksellä vähintään 14 vuorokautta ennen kokousta jokaiselle äänioikeutetulle jäsenelle, jonka osoite on tiedossa. Kokouskutsu on samassa ajassa toimitettava kalatalousviranomaiselle. Lisäksi kokouskutsu julkaistaan kalatalousalueen internetsivulla.

Kokouskutsussa on mainittava kokouksen aika ja paikka, kokouksessa käsiteltävät asiat sekä missä ja milloin kokouksesta laadittu pöytäkirja pidetään asianosaisten nähtävillä.

6 §

Kalatalousalueen yleiskokouksen tehtävä

Kalatalousalueen yleiskokous:

  • valitsee hallituksen erovuoroiset jäsenet sekä yhden hallituksen jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden jäsenen varapuheenjohtajaksi;
  • valitsee tilintarkastajan ja, jollei tilintarkastajaksi valita tilintarkastustoimistoa, varatilintarkastajan;
  • päättää tilinpäätöksen ja vuosikertomuksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuullisille henkilöille;
  • vahvistaa vuotuisen toiminta- ja varainkäyttösuunnitelman sekä vuotta pitempää aikaa koskevan toimintasuunnitelman;
  • vahvistaa ehdotuksen käyttö-ja hoitosuunnitelmaksi;
  • vahvistaa ehdotuksen kalatalousalueen säännöiksi;
  • vahvistaa korvausvarojenjakamisen vesialueen omistajille;
  • päättää kalatalousalueelle palautuneiden korvausvarojen käytöstä;
  • päättää yleiskokouksen, hallituksen ja toiminnanjohtajan päätöksen oikaisemisesta.

7 §

Äänestysmenettely

Kalatalousalueen yleiskokouksessa on kullakin vähintään 1 000 hehtaarin vesialueomaisuutta edustavalla edustajalla kolme ääntä, vähintään 500 mutta alle l 000 hehtaarin vesialueomaisuutta edustavalla edustajalla kaksi ääntä sekä muita jäseniä edustavilla edustajilla yksi ääni.

Yksi henkilö voi samanaikaisesti toimia enintään kolmen (3) äänivaltaisen jäsenen edustajana ja käyttää niille kuuluvaa äänivaltaa. Pienten vesialueiden yhteenliittymää katsotaan tältä osin yhdessä yhdeksi äänivaltaiseksi jäseneksi.

Yleiskokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai kalatalousalueen kokouksen niin päättäessä myös tietoliikenneyhteyden kautta.

Kalatalousalueen yleiskokouksessa asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei kokous toisin päätä. Asioiden käsittelyn pohjana on kalatalousalueen hallituksen esitys. Kokouksessa käsiteltävästä asiasta on varattava tilaisuus keskustella sen jälkeen, kun asia on esitelty. Tämän jälkeen puheenjohtajan on julistettava keskustelu päättyneeksi. Jos asiasta ollaan yhtä mieltä tai tehtyä vastaehdotusta ei ole kannatettu, asia katsotaan päätetyksi esityksen mukaisesti. Muussa tapauksessa puheenjohtajan on todettava tehdyt ehdotukset, joita ei kannatuksen puutteessa oteta äänestettäväksi ja ehdotukset, joista on äänestettävä. Tämän jälkeen hänen on saatettava kokouksen hyväksyttäväksi äänestystapa ja, jos äänestyksiä on suoritettava useampia, äänestysjärjestys, sekä tehtävä äänestysesitys.

Äänestys on toimitettava julkisesti. Äänestyksen perusteella puheenjohtajan on todettava päätökseksi tulleen sen mielipiteen, jonka puolesta on annettu eniten ääniä. Äänten mennessä tasan, ratkaisee puheenjohtajan mielipide.

Vaaleissa tulevat valituksi eniten ääniä saaneet. Äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla. Vaalit suoritetaan suljetuin lipuin.

8 §

Kalatalousalueen hallitus

Kalatalousalueen hallitukseen kuuluu seitsemän jäsentä. Hallituksen jäsenen toimikausi on kolme vuotta. Hallituksen jäsenistä valitaan vuosittain kolmannes. Kahtena ensimmäisenä vuotena hallitusjäsenten erovuoroisuus ratkaistaan arvalla.

Hallitus voi valita keskuudestaan tarpeellisiksi katsomiaan toimihenkilöitä.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan, tai puheenjohtajan ollessa estyneenä, varapuheenjohtajan kutsusta. Hallitus on päätösvaltainen, kun saapuvilla on hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä muista jäsenistä vähintään puolet.

Hallituksen kokouksissa on pidettävä pöytäkirjaa, johon merkitään läsnäolijat ja päätöksentekoon osallistuneet sekä tehdyt päätökset.

9 §

Kalatalousalueen hallituksen tehtävät Kalatalousalueen hallituksen tehtävänä on:

  • yleiskokouksessa käsiteltävien asioiden valmisteluja päätösten täytäntöönpano;
  • käyttö- ja hoitosuunnitelmaan kuuluvien tehtävien toimeenpano ja raportointi suunnitelman tavoitteiden toteutumisesta;
  • päätösten tiedoksianto;
  • kalastuksenvalvontaan liittyvien tehtävien hoidon järjestäminen; sekä
  • toiminnanjohtajan nimittäminen ja erottaminen.

10 §

Toiminnanjohtajan tehtävät

Toiminnanjohtaja hoitaa kalatalousalueen juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toiminnanjohtajalla on kalatalousalueen nimenkirjoitusoikeus.

Toiminnanjohtaja vastaa siitä, että kalatalousalueen kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Toiminnanjohtajan on annettava hallitukselle ja sen jäsenelle tiedot, jotka ovat tarpeen hallituksen tehtävien hoitamiseksi.

Toiminnanjohtajalla on oikeus olla läsnä hallituksen kokouksessa ja käyttää siellä puhevaltaa, jollei hallitus päätä toisin.

11 §

Pöytäkirja ja tiedoksiannot

Kalatalousalueen yleiskokouksessa on pidettävä pöytäkirjaa, johon merkitään kokouksen aika ja paikka, läsnä olevat jäsenet, kokouksessa käsitellyt asiat, tehdyt päätökset sekä tapahtuneet äänestykset.

Pöytäkirja on puheenjohtajan ja pöytäkirjanpitäjän allekirjoitettava sekä pöytäkirjan tarkastajan tarkistettava ja varustettava tarkistusmerkinnällä mahdollisine huomautuksineen, mikäli pöytäkirjaa ei valmiiksi kirjoitettuna julki lueta kokouksen päätteeksi.

Tarkistettu pöytäkirja pidetään asianomaisten nähtävänä kokouskutsussa mainitussa paikassa ja kutsussa mainitusta päivästä lähtien vähintään 14 päivän ajan.

Kalatalousalueen päätökset kuulutetaan kalatalousalueen internet-sivuilla.

12 §

Toimihenkilöt

Kalatalousalueella voi olla kalastuksenvalvojia ja muita toimihenkilöitä, jotka kalatalousalueen hallitus ottaa toimeen ja vapauttaa tehtävistään

13 §

Toiminta- ja tilikausi

Kalatalousalueen toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi. Kalatalousalueen tilit ja vuosikertomus on annettava tilintarkastajan tutkittaviksi helmikuun loppuun mennessä. Tilintarkastajan on annettava lausuntonsa hallitukselle maaliskuun 15. päivään mennessä.

14 §

Nimen kirjoittaminen

Kalatalousalueen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja tai toiminnanjohtaja.

15 §

Päätöksen oikaiseminen ja muutoksenhaku

Se, jonka oikeutta kalatalousalueen yleiskokouksen tai hallituksen taikka toiminnanjohtajan tekemä päätös koskee, voi vaatia kalatalousalueen yleiskokoukselta päätöksen oikaisemista sillä perusteella, että päätös ei ole syntynyt laillisessa järjestyksessä taikka on lain, asetuksen tai kalatalousalueen sääntöjen vastainen taikka poikkeaa siitä, mitä käyttö- ja hoitosuunnitelmassa on määrätty.

Jollei oikaisua suoriteta, voi oikaisuvaatimuksen tehnyt hakea muutosta valittamalla hallinta­ oikeuteen. Oikaisuvaatimukseen ja muutoksenhakuun sovelletaan, mitä siitä on voimassa olevassa kalastuslaissaja hallintolaissa säädetty.

16 §

Sääntöjen muuttaminen

Kalatalousalueen sääntöjä voidaan muuttaa yleiskokouksen päätöksellä. Muutetut säännöt tulee esittää kalatalousviranomaisen vahvistettavaksi.

Mikäli kalatalousalueen rajat muutetaan tai alue purkautuu, päättää kalatalousalueen yleiskokous, miten omaisuus käytetään.

Muilta osin noudatetaan kalastuslakiaja sen nojalla annettuja asetuksia ja määräyksiä sekä yhdistyslain 11, 17, 20, 22, 24 §:ää, 26 §:n 2 momenttia, 27-31 §:ää, 35 §:n 2 momenttia ja 36 §:ää.

Nämä säännöt on hyväksytty kalatalousalueen yleiskokouksessa 07.02.2019